Cowboy Koodarin päiväkirja

Koulutusta Parantaisen malliin

Luin ohimennen Pölli tästä- blogia. Se on yksi monista suosikeistani. Jari Parantaisella on hyvä ote kirjoittamiseen ja hyviä ajatuksia. Tällä kertaa siellä oli kirjoitus: Neljä tapaa pärjätä ilmaiselle. Ja sieltä kumpusi oma ajatukseni.

Olen aika pitkään pohtinut sitä, että olisi mukava koittaa osaamista kouluttamisen saralla. Opettamista olen kyllä tehnyt, mutta tälläiset yleisöluennot ovat jääneet väliin. Kait se johtuu siitä, että olen aina ollut oman tieni kulkija ja puurtaja. Eli en ole oikein ikinä osannut markkinoida osaamistani ja näkemyksiäni.

Mutta tuo blogi laittoi ajatukset pyörimään ja pohtimisen käyntiin. Eli voisiko noita yleisöluentoja lähestyä muillakin tavoin kuin vain siten, että kuuntelijoita rahastaa. Monihan yritys pitää omia aamukahvitilaisuuksia, joissa firman omat ihmiset kertovat uusista tuulista. Tai sitten on näitä muita samankaltaisia tapahtumia.

Itse olen monesti pohtinut sitä, miltä tuntuisi joskus kertoa oma näkemys asioista ilman työnantajan ehdottamaa suuntaa. Eli käydä läpi vaikkapa sitä mitä ketterät menetelmät ovat tai kuinka niitä voi soveltaa. Tai käydä niitä läpi ihan uudelta suunnalta eli avata niiden filosofiaa ostajille.

Joskus tälläistä olisi kiva kokeilla. Eihän siihen tarvitsisi alkuvaiheessa kuin sponssia luentotilaan ja kahvitarjoiluun. Ja palaute olisi kohtuullinen, niin myöhemmin voisi haaveilla vaikkapa pienestä sponssista, jotta työstä saisi korvauksenkin.

Joskus olisi kiva kokeilla, että mitä kuulijat tykkäävät ja miten erilainen lähestyminen ketteriin menetelmiin avaisi ihmisten silmiä.

Kuhan pohdin, Kari…